Xj3MBjP.png

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------


"Arkkienkeli Rafael on parantamisen, totuuden ja luovuuden enkeli. Hänen kaksoisliekkinsä on Maria, joka tunnetaan Enkelten kuningattarena. Rafaelin kautta virtaa feminiinistä energiaa, myötätuntoa, suloutta ja armoa. Hänen säteensä on smaragdinvihreä ja se edustaa sydäntä. Säteen voima on pyyteetön rakkaus. Hänen parantava voimansa auttaa sairaita, ja hänen rakkautensa auttaa heitä pysymään terveenä. "


PFFu4Kc.png

Perehdytykseen upposi kuukausia. Adore oli välillä valmis luovuttamaan sen suhteen, että Starista saataisiin koulittua Yusefin halujen mukainen sirkuslainen. Star oli liian omapäinen ja villi luonnonlapsi, jota ei niin vain kesytetty. Kuitenkin ajan myötä kaksikon ystävyys syveni, ja he alkoivat luottaa ja ymmärtää toisiaan aivan uudella tavalla. Siihen toki tarvittiin kaksi Starin epäonnista yritystä karata, jotka Adore oli onnistunut estämään.

BM9DSUs.png

Kun Starin esitysnumero oli hiottu miltein valmiiksi, tytöt esittelivät sen Yusefille. Mies katseli tarkkaan ja vaitonaisena pitkän aikaa Starin sulavaa liikehdintää lavalla, ja nyökkäsi myöntävästi esityksen loputtua.

86Ih0zo.png

"Hienoa, hänhän on miltein yhtä mahtava kuin entinen Galadrielin Elise. Olisittepa nähneet kuinka hän hurmasi yleisönsä silloin, kun vielä esiintyi sirkuksessani." Yusef luennoi ja selvästi häilyi hetkeksi jonnekin muistojensa mereen. Sitten hän ravisti itsensä takaisin tietoisuuteen ja kääntyi Adoren puoleen.

3OHgQny.png

"Olet tehnyt loistavaa työtä, pieni kassamagneettini. Tiesin että voin luottaa sinuun."

Adore tunsi karheat sormet ihollaan, kun mies tarttui hänen leukaansa ja hymyili vinosti. Ikävä tunne kouraisi hetkisen vatsanpohjaa, ja sitten Ysef olikin jo poissa. Mies harppoi sen enempää sanomatta ulos teltasta, luultavasti sulkeutuakseen vaunuunsa laskemaan lipputulojaan.

EpLqMTh.png

"Yh...mitä tuokin nyt oli olevinaan?" Star nyrpisti inhoten nenäänsä ja seisahtui Adoren vierelle. Adore itse yritti olla huomaamatta koko asiaa.

"En tiedä...antaa olla. Lähdetään vaunulle valmistautumaan illan esitystä varten. Sinulla on edessäsi ensiesiintyminen!"

f7vBjjq.png

Ystävykset kävelivät rinta rinnan ulos teltasta ja suuntasivat omalle vaunullensa. Adore oli ystävällisesti majoittanut Starin pieneen huoneeseensa, joka juuri ja juuri riitti heille molemmille. Hänestä se oli silti mieluisampi vaihtoehto, kuin antaa tytön nukkua raavaiden työmiesten keskellä pienessä työntekijäiden vaunussa.



OOOOO



bi0BlUx.png

Esitys oli jälleen onnistunut. Adore kumarsi kohteliaasti yleisölle, joka hurrasi hänelle suureen ääneen. Galaxy nyökytteli päätään rauhallisena hänen takanaan, ja tökki turvallaan Adorea käteen kuin yrittäen pyytää tätä lähtemään areenalta.

jMkffoM.png

Adore ei kuitenkaan saanut aikaiseksi liikkua paikoiltaan. Hänen silmiinsä oli kiinnittynyt eräs henkilö, joka lumosi hänet kuin kirkas valo hyönteisen.

rKy6mAr.png

C6iEqn4.png

Yleisön joukossa istui mies, jonka hän oli nähnyt esityksissä muutaman kerran aiemminkin. Tällä kertaa tämä kuitenkin näytti tuijottavan intensiivisesti hänen suuntaansa,aivan kuin yrittäen saada katsekontaktin. Adore tunsi punastuvansa kauttaaltaan, ja käänsi päänsä sivuun. Samassa hän huomasi, kuinka Yusef viittoili jo kärsimättömän näköisesti hänelle verhojen välistä.

rZewPAy.png

"Olit uskomattoman kaunis! Olisin voinut katsella sinua vaikka ikuisuuden!" Star hehkutti odotustilassa, ja otti Adoren avosylin vastaan. Oli aina yhtä huvittavaa nähdä Star niin vilpittömän iloisena kehujensa kanssa.

"Kiitos" Adore tokaisi hieman nolona ja vastasi ystävänsä halaukseen.

Iet2vGX.png

"Tämä on nyt kuitenkin sinun iltasi. Mene ja näytä heille!"

Adore hymyili rohkaisevasti Starille, jonka kasvoilla loistanut ilo hyytyi hetkeksi jännityksen takia.

"Voi kumpa joskus olisinkin niin hyvä kuin sinä. Toivottavasti he eivät vihaa esitystäni."

"Pöh, älä hulluja puhu! Tiedät itsekin varsin hyvin kuinka hyvä olet."

VPvCl3L.png

"Ja seuraavaksi, hyvät naiset ja herrat...STAR!"

"Se on menoa nyt.."

Star hihkaisi Yusefin esitellessä hänet. Hän astui verhojen välistä areenalle, ja Adore jäi puolestaan varjoihin katsomaan.

zk1AsQa.png

Starin liikeet olivat sulavia ja höyhenenkevyitä, kun hän liikkui ympäri areenaa ja tanssi musiikin tahtiin. Adore katsoi häntä yhtä lumoutuneena kuin varmasti kaikki muutkin, ja hymyili iloisena. Hän oli tosiaan onnistunut loihtimaan metsänneidosta prinsessaan, ja saanut siinä samalla uuden ystävän. Nopeasti sivusilmällä vilkaistuaan katsomossa olevan miehen suuntaan Adore huomasi tämänkin tuijottavan haltioissaan esitystä.

Pieni mustasukkaisuuden pistos lävisti hänet hetkeksi.

bDXMw5T.png

"Krrrhm...Adore."

Joku kutsui häntä nimellä, ja Adore kääntyi. Hänen edessään seisoi Baba pidellen kaunista kimppua käsissään.

"Nämä ovat sinulle." poika tokaisi ja usutti kukat Adoren syliin.

XXjrXQ2.png

"Voi kiitos, ne ovat todella kauniit! Ei sinun olisi tarvin --"

"Ne eivät ole minulta. Joku tuntematon ojensi ne minulle hetki sitten, ja käski antaa ne hevostytölle. Eli siis sinulle."

"Kuka? Miltä hän näytti?" Adore kysyi kiinnostuneena, ja hänen sydämensä alkoi pamppailla jännityksestä. Joku oli lahjonut häntä kukilla! Sellaista ei ollut vielä koskaan tapahtunut.

"En osaa sanoa...en katsonut kunnolla" Baba kohautti olkiaan ja kääntyi sitten lähteäkseen. "Onneksi olkoon, ne ovat todellakin kauniit."

9PLTPSk.png

Adore puristi kukat tiukemmin syliinsä ja oli niin onnellinen että miltein pakahtui. Hänellä oli salainen ihailija! Tai ehkei sittenkään niin salainen...?



OOOOO



LmlgOU7.png

Näytöksen jälkeen Adore kiirehti teltan edustalle, josta yleisö purkautui kukin omalle taholleen. Adore toivoi näkevänsä tuon salaperäisen miehen vielä uudelleen.

afcBGOL.png

Ihmisiä oli valtavasti, eikö kukaan heistä näyttänyt kasvoiltaan tutulta. Hetken paikallaan pyörittyään Adore luovutti ja huokaisi pettyneenä. Hänen täytyisi odottaa uutta tilaisuutta tavata mies.

ppdIst8.png

"Täällähän sinä olet! Etsin sinua kaikkialta."

Starin ääni säpsäytti mietteisään olleen Adoren.

"Öhm..luulin nähneeni jonkun...tutun." tyttö selitti syyksi katoamiselleen. Hän ei halunnut vielä paljastaa mitään salaisesta ihailijastaan.

NyXpIyi.png

"Tämä ilta sujui aivan mahtavasti! Tule, mennään keittämään hieman myrttiteetä ja syödään hyvin. Kerron sinulle, miten Yusef ylisti esitystäni."

Starin innokkuus tarttui hieman apeaan Adoreenkin, ja yhdessä he lähtivät kohti vaunuaan. Star pulisi innoissaan kuin papupata, ja Adore oli onnellinen ettei hänen tarvinnut muuta kuin nyökytellä päätään myöntävästi. Se antoi tilaisuuden ajatella muita asioita samalla.

CWLQupt.png

Kauempana sirkuksen pääporteilla vilahti tuttu pellavapää, joka asteli ulos alueelta kohti kotiaan.



OOOOO



qKxAbgj.png

Myöhemmin juotuaan ja syötyään ystävykset istuutuivat mukavasti tuoleillensa ja jutustelivat niitä näitä. Star selosti miltä tuntui esiintyä ihmisten edessä, ja kuinka hyvältä yleisön aploodit olivat tuntuneet.

"En olisi ikinä uskonut pitäväni esiintymisestä näin paljon. Tai ylipäätänsä tästä elämästä. Kaikki on muuttunut niin radikaalisti, ainoa mitä kaipaan on vapaus."

2FJWJ1r.png

Adore nyökkäili edelleen muka hyvin kiinnostuneena, vaikka samaan aikaan hänen aivonsa myllersivät omien pulmien parissa.

"Mitä pidit siitä?"

Kysymys haihdutti ajatukset pois.

T59GfPK.png

"Anteeksi mistä?" Adore havahtui ja katsoi kysyvästi Staria.

"Olet todella ajatuksissasi tänään. Kerro toki mikä mieltäsi painaa?"

"Ei...ei se ole mitään erityistä." Adore yritti valehdella sujuvasti. Hänestä tuntui pahalta pimittää tietoa ystävältään, mutta jostain syystä hän ei halunnut paljastaa totuutta. "Unohdetaan koko juttu. Kerro vielä mitä Yusef sanoi sinulle."

Ks3FyCn.png

"Itse asiassa en halua enää puhua siitä aiheesta." Star totesi hieman salamyhkäisesti. "Nyt kun olen saanut taas sinun jakamattoman huomiosi, niin voin varmasti puhua tästä."

"Niin mistä?"

"Olen päättänyt...että me karkaamme kauden lopussa, kun näytökset ovat ohitse. Sinä ja minä. Miltä kuullostaa?"

"Oletko hullu! Olet nähnyt ja kuullut mitä karkulaisille tapahtuu, miksi ihmeessä riskeeraisimme henkemme mahdottomuuksien takia?"

"Ei se ole mahdotonta, me tarvitsemme vain kunnon suunnitelman." Star väläytti nopean hymyn, joka ei kuitenkaan vakuuttanut Adorea.

Z4UlZD8.png

"Sinä olet minun paras ystäväni ja kohtalotoverini." Star jatkoi ja nousi paikaltaan halaamaan Adorea. "Kiitokseksi siitä että olet ollut tukenani, minä lupaan keinolla millä hyvänsä saada meidät ulos täältä."

"Tiedän mutta...."

"Me emme kuulu tänne Adore, tiedät sen itsekin varsin hyvin."

ljMmRWl.png

Star nousi takaisin seisomaan ja puhui innoissaan siitä millaisia ideoita hän oli kehitellyt menneinä viikkoina. Yksikään niistä ei ollut vielä käyttökelpoinen, mutta Adoren oli myönnettävä että kekseliäisyyttä niistä ei ainakaan puuttunut.

Mitä innokkaammin Star puhui, sitä kirkkaammin alkoi hänen otsansa loistamaan hämärässä huoneessa. Aluksi Adore ajatteli sen olevan jokin heijastus, mutta sen loistaessa auringon tavoin hänen epäluulonsa alkoi kasvaa.

W2GrhIu.png

"Star...mitä sinä oikein teet?" Adoren oli pakko kysyä.

"Miten niin?"

"Sinä..sinusta...hehkut kuin aurinko kesäisenä päivänä. Onko se jotenkin normaalia?"

Star tuijotti Adorea hölmistyneenä.

F1X9vux.png

"En minä...en nyt ymmärrä mistä puhut." hän kääntyi katsomaan käsiään ihmeissään. Missään ei näkynyt Adoren väittämää hehkumista. "Ei sellaista ole tapahtunut ainakaan koskaan ennen. Oletko aivan varma?"

Adore katsoi Staria hetken aikaa, ja alkoi jo itsekin epäilemään näkemäänsä kunnes...

j1T5iHg.png

...muistikuva löi häntä vasten kasvoja kuin joku olisi nyrkillä lyönyt. Hän muisti äitinsä sanat, jotka tämä oli vuosia sitten lausunut:


"Arkkienkelit hehkuvat taivaallisen voiman valoa. Vapauta heidän voimansa, niin he näyttävät sinulle todellisen muotonsa."


LPZw3qA.png

Adore avasi silmänsä, ja aivan kuin toisen ihmisen ohjailemana hän lähestyi Staria sormeaan osoittaen. Star katsoi ystäväänsä hieman kummissaan.

"Adore, mitä sinä. --"


"Olen Arkkienkeli Mikaelin jälkeläinen, ja kutsun sinua liittymään joukkoihini. Vapaudu kahleistasi, Arkkienkeli Rafael."


Adoren puhuessa hänen sormensa alkoi hehkua, ja painaessaan sen Starin solisluuta vasten hehku imeytyi siitä Starin sisälle. Hetken aikaa he vain tuijottivat toisiaan, kunnes Star alkoi hiljaa vavahdella.

Adore astui askeleen taaksepäin. 

8AQNCxO.png

Star tunsi valtavan lämmön aallon vellovan sisällään, ja hän painoi kätensä lämmintä rintakehäänsä vasten. Adore katsoi, kuinka tyttö sulkeutui sinisenä hehkuvan kuplan sisään. Koko huone täyttyi kirkkaalla ja lämpimällä valolla, ja hetken kumpikaan heistä ei nähnyt yhtään mitään.

S31K2GD.png

Kun Adore seuraavan kerran avasi silmänsä, hänen edessään seisoi aivan erinäköinen Star.

Tämän yllä oli kauniin sinivihreä mekko, joka kimalteli kauniisti valon osuessa siihen. Hänen hiuksensa hulmusivat kauniisti ja paljastivat otsalla komeilevan enkelimerkin. Adore ei osannut muuta kuin seistä paikoillaan ja tuijottaa.

"Olet...niin kaunis."

Vp7nY37.png

"Haha, näkisitpä ilmeesi!" Star hihitti innoissaan ja pyörähti kerran ympäri. "Uskomatonta..olen Arkkienkeli!"

"Niin olet, samoin kuin minä. Tai no, en pysty muuntautumaan samalla tavalla sinun kanssasi...olen niin sanotusti "välikappale"." Adore tunsi hienoisen pettymyksen palan nousevan kurkkuunsa.

"Luulin että...tällainen on mahdollista vain saduissa. Äitini oli tapana kertoa minulle tarinaa esiäidistämme, joka oli nähnyt Arkkienkeleitä."

Starin sanat saivat Adoren mielenkiinnon nousemaan ja hän pyysi kuulla lisää.

"Nääh, se on vain vanha kansantaru siitä, kuinka esi-isämme tapasi esiäitimme. Voin kyllä kertoa sen sinulle jos tahdot."

2O0Zx2H.png

"Kauan sitten, noin liki tuhat vuotta tarkalleen...maailmaamme hallitsivat Lumottaret. Kolme sisarusta, jotka vahtivat maailmanlopun jälkeistä elämää ja sen tasapainoa. Heillä oli vihollinen, jonka kukistamisessa auttoi legendan mukaan itse Arkkienkeli Mikaelin jälkeläinen. Yksi kolmesta Lumottaresta, ja myös tämä Arkkienkeli saivat taistelussa surmansa, mutta huhutaan että heillä oli yhteisiä jälkeläisiä. Heitä ei kuitenkaan koskaan löydetty."

cUwq9rC.png

"Sisarensa traagisen lopun jälkeen Lumottaria oli enää kaksi, Solaris ja Difer. He jatkoivat hallitsemistaan vielä pahan kukistuttuakin, mutta näytti siltä etteivät ihmiset enää kaivanneet heidän apuaan ja suojeluaan.

Eräänä päivänä Difer sitten katosi. Solaris hylkäsi Lumotarten linnan ja lähti etsimään sisartaan häntä löytämättä. Hän päätti ettei palaisi enää yksin palatsiinsa, vaan antaisi ihmisten jatkossa pitää taas itse huolta itsestään. Lumotarten aika oli siis ohitse."

e6EQ0Yj.png

"Solaris rakastui metsään, ja tunsi pian olevansa osa sitä. Hän sai peuroista uskottujaan, ja suuret peuralaumat seurasivat häntä aina kaikkialle minne hän ikinä kulkikaan. Siitä on lähtöisin vuosittain tapahtuva peurojen vaellus pohjoisesta etelään ja taas keväällä etelästä pohjoiseen. Kerrotaan myös, että Lumottaret olivat alkujaan peurakansaa, ja siksi heillä oli sarvet."

Gcz5BPF.png

"Eräänä päivänä, vietettyään muutamia vuosia vain omassa seurassaan, Solaris sitten tapasi esi-isämme Homeroksen. Homeros oli metsänkansan johtaja, ja hän rakastui ensisilmäyksellä kauniiseen Solarikseen."

mE7qDKI.png

"Homeros vei Solariksen ja peurat heimonsa luokse, ja he saivat aikanaan paljon jälkeläisiä. Peurat jäivät metsänkansan palvelijoiksi, ja seurasivat näitä uskollisesti, aivan kuten ne olivat seuranneet Solaristakin."

Adore kuunteli tarinan loppuun silmät hämmästyksestä pyöreinä. He olivat siis Starin kanssa hyvin kaukaista sukua toisilleen.

QvTFylC.png

"Voi Star, et tiedä miten iloiseksi teit minut tuolla tarinallasi!" Adore rutisti ystäväänsä yllättäen, ja nauroi ääneen. 

"Öhhmm...mukava kuulla että se viihdytti sinua." Star totesi hivenen hämmästyneenä.

Adore irroitti otteensa ja katsoi silmät loistaen Staria. Hänellä olisi niin paljon kerrottavaa tälle.



OOOOO



9z7XVjv.png

Luna pysähtyi ovensuuhun katselemaan sisällä huoneessa avautuvaa näkymää. Hänen ilmeensä oli vakava, ja silmät seurasivat tarkkaan Spectorin jokaista liikettä.

bdRO3xm.png

"Oikein hienoa, olet viimein oppinut hallitsemaan voimiasi täydellisesti!" Envy tokaisi tyytyväisenä vihreiden säteiden kimpoillessa sinne tänne.

Spector seisoi keskellä huonetta ja puristi keskittyneenä otsaansa kurttuun. Luna astui peremmälle ja taputti kuuluvasti niin että se kaikui pitkin huoneen seiniä.

I0m3Xpn.png

"Kas, Valtiatar!" Envy kääntyi Lunan puoleen ja kumarsi syvään. "En kuullut tuloanne."

Spector keskeytti harjoituksensa ja katsoi ilmeettömänä äitinsä puoleen. Hän nyökkäsi päätään tuskin liikauttamatta.

"Hei äiti. Kuinka etsinnät oikein sujuvat?"

XTxLDj3.png

"Jäljet katosivat taas, ennen kuin metsästäjät pääsivät yllättämään. Siksi tulinkin noutamaan sinua, Envy. Saat lähteä niiden tunareiden avuksi. Tiedän että olet paras etsijäni."

8gNntzw.png

"Aivan kuten haluatte, Valtiatar." Envy kumarsi uudelleen pieni hymynkare huulillaan, ja poistui huoneesta. Vielä ovella hän huikkasi Spectorille jatkavansa harjoituksia hieman myöhemmin.

Ovi pamahti kiinni, ja Spector jäi kaksin äitinsä kanssa.

sx7rizu.png

"Olet edistynyt. Hienoa."

Luna totesi lyhyesti ja tarkkaili miehen mittoihin kasvanutta poikaansa. Vielä joskus hän ajatteli, ettei tämä tulisi selviämään hengissä edes teini-ikäiseksi.

"Olethan muistanut syödä tarpeeksi? Harjoittelu vie voimiasi yllättävän paljon."

"Ei sinun tarvitse minusta huolehtia enää kuin jostain pikkupojasta."

Spector sanoi elottoman oloisella äänellään. Hänen ilmeessään ei heijastunut närkästystä tai vihaisuutta. Se hieman häiritsi Lunaa.

Hän oli arvellut, että pojalta puuttuivat täysin tunteet. Oletusta vahvitsi kovasti se, ettei Spector koskaan ollut mitään mieltä mistään, eikä häntä varsinkaan kiinnostanut Eternityjen avaimen kohtalo. Yhden asian Luna oli kuitenkin pistänyt merkille. Tunteettomuudestaan huolimatta Spector oli viime aikoina katsellut Envyä aivan eri tavalla kuin ennen. Ja siitä hän ei pitänyt.

hxjjcNL.png

"Sinun on parasta pitää Envyyn etäisyyttä. Palvelijoiden ei ole hyvä olla muuta kuin palvelijoita, muista se. On tärkeää tietää, miksi kullekin on annettu omat tehtävänsä ja asemansa."

Luna katsoo hetken poikaansa, joka vain tuijottaa ilmeettömästi. Hetken hiljaisuuden jälkeen hän kääntyi lähteäkseen, ja jätti Spectorin niille sijoilleen.

yKEGsje.png

Lyhyt hymynkare käväisi Spectorin huulilla.



OOOOO



oQSi2Kk.png

Adore vaelteli yhtenä kauniina iltapäivänä sirkuksen alueella, ja harmitteli huonoa tuuriaan. Hän oli monena viikkona yrittänyt tavata salaperäistä miestä, mutta tämä oli joko häntä nopeampi poistumaan paikalta, taikka ei ilmestynyt ollenkaan paikalle. Yleensä mies kävi viikoittain kolme kertaa näytöksessä, mutta toisinaan häntä ei näkynyt pitkiin aikoihin.

QC5y4JZ.png

pfxd3nV.png

Tänään kohtalolla sattui kuitenkin olemaan näppinsä pelissä, sillä Adore miltein törmäsi mieheen. Sydän alkoi pamppailla kiivaasti, ja hän empi hetken aikaa paikoillaan, menisikö juttelemaan tälle.

Lopulta hän rohkaisi mielensä, ja sanoi hennolla äänellä "hei".

WtEdYUN.png

"Ai hei." Mies kääntyi hänen puoleensa ja hymyili valloittavasti. "Sinä..sinähän olet se hevostyttö. Sirkuksen esityksestä siis."

Adoren jännitys lamaannutti hänet kokonaan, ja meni pienen pieni hetki ennen kuin ääni alkoi taas kulkea. Mies katsoi häntä hieman huvittuneena, ja se sai Adoren entistä enemmän hämilleen.

"Ky-kyllä. Mistä muistit?"

"Olen käynyt katsomassa esitystä useamman kerran viime kuukaisina. Sirkus on saanut uutta eloa sen jälkeen kun...hankki uusia esiintyjiä."

"Vai niin." Adore töksäytti lyhyesti. Hänen päänsä löi niin tyhjää, ettei hän keksinyt miten jatkaa juttua. Onneksi mies näytti huomaavan sen ja esitteli kohteliaasti itsensä:

"Minun nimeni on muuten Wilhelm."

66KYU1t.png

Adore oli juuri esittelemässä itsensä, kun hän kuuli kolmannen henkilön askeleet takaansa. Yusef lähestyi kaksikkoa irvistyksen kaltainen hymy huulillaan, ja tuijotti vihaisesti Wilhelmiä.

LFBwstm.png

"Adore. Eikö sinun pitäisi olla valmistautumassa illan esitykseen?" Yusef kysyi ja tuijotti edelleen happamasti miehen suuntaan.

"Aivan pian, tässä on vielä muutama tunti aikaa. Älä hätäile." Adore vastasi laiskasti ja tunsi itsensä pikkulapseksi jota vahditaan ja käskytetään jatkuvasti.

7Q9zqCA.png

"Hyvä on. Mutta muista olla ajoissa. Ja jätä asiakkaat rauhaan."

Yusef poistui niine hyvineen paikalta, ja sai aikaan kiusallisen pikku hiljaisuuden Wilhelmin ja Adoren välille. Keskeytyksestä kiukustuneena Adore sai uutta rohkeutta jatkaa kuitenkin keskustelua.

N7teikx.png

"Äh..älä välitä tirehtööristä. Hän on aina tuollainen hapannaama."

"Haha, hän näyttikin siltä ettei hymyile liian usein." Wilhelm kevensi tilannetta omalta osaltaan. "Sinä olitkin tosiaan Adore. Pidän siitä nimestä."

"Kiitos..." Adore hymyili hieman hämillään. "Muuten, haluaisitko tulla kanssani katsomaan Galaxyä? Olen muutenkin menossa harjaamaan sitä ennen esitystä."

"Se käy mainiosti."

DVnsaE9.png

Adore johdatti miehen perässään hevoskatokselle, jossa sirkuksen neljä hevosta seisoskelivat ja pitivät toisilleen seuraa. Wilhelm kehui Galaxyä kauniiksi oriksi, ja kertoi perheellään olevan neljä hevosta.

"Se on vielä upeampi näin läheltä nähtynä. Olet pitänyt siitä erityisen hyvää huolta, sen oikein näkee miten se arvostaa läsnäoloasi."

"Ai, ihanko totta?" Adore ihmetteli ja silitti Galaxyn pehmeää turpaa kädellään.

0pK76yr.png

"Kyllä. Se näyttää todella rentoutuneelta seurassasi, ja antaa sinun koskettaa itseään luottavaisin mielin." Wilhelm jatkoi analyysiään ja tuli seisomaan lähemmäs Galaxyä ja Adorea. Hän kosketti hevosta varovasti, ja silitti sen paksua ja vahvaa kaulaa.

Molemmat olivat hetken vaiti ja vain tuijottivat Galaxyä. Adore tunsi äkisti Wilhelmin käden koskettavan omaansa, ja hänen sydämensä alkoi takoa hullun lailla. Hän toivoi että seuraavaksi tapahtuisi jotain taianomaista, mutta..

yHX4S7J.png

"Minun täytyy kyllä nyt mennä." Wilhelm tokaisi ja siirtyi kauemmaksi Adoresta. "Oli oikein mukava rupatella hetki kanssasi, oikein hyvää illan jatkoa sinulle."

"Mu-mutta..etkö tule katsomaan esitystä?" Adore kysyi hämmästyneenä. Häntä nolotti hirveästi, oliko Wilhelm säikähtänyt hänen takiaan?

"En valitettavasti nyt ehdi. Ehkä joku toinen päivä."

oZ0yHSl.png

Wilhelm lähti kävelemään ripeästi pois hevoskatoksen luota, ja huikkasi mennessään palaavansa ehkä seuraavalla viikolla. Adore katsoi miehen perään, kunnes tämä katosi vaunujen väliin. Hänen jalkansa tutisivat hermostuksesta niin paljon, että oli parasta istuutua hetkeksi maahan rauhoittumaan.

Oliko hän tehnyt jotain väärin?



OOOOO



JI46Ajo.png

Myöhemmin samana iltana, kun esitys oli loppu ja sirkuksen väki kokoontunut syömään illallista, Adore saapui vaunuunsa nukkumaan. Hän oli väsynyt ja niin omissa mietteissään, ettei muiden seura nyt maittaneet hänelle alkuunkaan. Star lupasi ottaa hänelle leipää tullessaan, joten Adore ei joutuisi aivan tyhjin vatsoin olemaan seuraavaan aamuun.

ijsjSOC.png

Tuolilla, keskellä pientä vaunua, oli vaaleanpunainen paketti jossa luki Adoren nimi. Hän nosti sen syliinsä varovasti, ja tuijotti sitä epäuskoisena.

Kuka ihme oli jättänyt sen hänelle?

0tIU12e.png

Adore irroitti pienen pakettikortin lahjasta, ja istuutui lattialle lukemaan sen. Hänen poskensa punoittivat ja sydän sykki miltein ulos rinnasta, kun hän rivi kerrallaan tavasi kortin yhä uudelleen ja uudelleen.


"En halua sinun kuuluvan
kenellekkään muulle kuin
...minulle"



OOOOO



epJ9EzE.png

"Adore, Adore!"

Star juoksi esityksen jälkeen Adoren luokse naama leveässä hymyssä. Oli kulunut kolme viikkoa siitä, kun Wilhelm oli luvannut tulevansa taas esitykseen. Adore oli huomannut hänet katsomon joukossa, ja yrittänyt silmä kovana seurata miehen jokaista liikettä verhojen välistä.

Nyt tämä näytti kuitenkin luikahtaneen hänen näkyvistään.

"Adore, minulla on sinulle tärkeää asiaa!" Star yritti edelleen kiinnittää häneen huomiotansa.

855SaKJ.png

"Anteeksi Star, yritän löytää erästä henkilöä..." Adore tokaisi katse edelleen teltan puolelle ja yritti esittää närkästyksensä mahdollisimman hienovaraisesti.

"Ai! Sinäkin olet siis iskenyt silmäsi johonkuhun? Olin juuri tulossa esittelemään sinut...eräälle...aivan ihanalle miehelle."

Starin äänestä kuuli, että hän oli korviaan myöten rakastunut tähän salaperäiseen mieheensä. Adore luovutti Wilhelmin metsästämisen, ja kääntyi ystävänsä puoleen.

"No, missä hän on?"

Ennen kuin Star ehti edes avata suutaan, Adore tuli katsoneeksi odotustilan toiseen päähän.

Hän ei ollut uskoa silmiään.

ppv45T9.pngU52ELFr.png

Teltan suuaukolla seisoi Wilhelm. Hänen käsivarsillaan lepäsi kaunis ruusukimppu, ja hän hymyili tavallisen ystävällisesti molemmille tytöille. Adore ei tiennyt mitä ajatella, tuntui kuin joku olisi puukottanut häntä suoraan sydämeen ja potkinut jalat alta.

Se ei voinut olla totta. Star.....ja Wilhelm?

EMHbtD3.png

"Tässä on paras ystäväni Adore." Star esitteli Wilhelmin samalla kun mies ojensi hänelle kukkaset.

"Me olemmekin jo tavanneet aiemmin." Adore töksäytti ja nyökkäsi robottimaisesti. Hänen kiukkunsa oli pursuta ulos minä hetkenä hyvänsä.

"Tosiaan, me tapasimme muutamia viikkoja sitten, kun olin odottamassa sinua ulkona. Adore näytti minulle Galaxyn."

Gxn75GA.png

"Ai tunsitte jo entuudestaan? Tunnenpa itseny nyt typeräksi kun alan esitellä teitä toisillenne." Star tokaisi ja siirtyi askeleen lähemmäs Wilhelmiä. Adoren sisällä vellova kuvotus kasvoi. Ei Wilhelm voinut valita Staria!

"No, maailman on pieni kuten sanotaan. Mitä pidät muuten kukkasistasi?" Wilhelm tokaisee. Star nuuhkaisi innoissaan vaaleanpunaisia ruusujaan ja huokais onnellisena.

"Voi Will, ne ovat niin ihania!"

WTCyukU.png

Ennen kuin kukaan ehti varoittaa Adorea sen paremmin, pariskunta syleili toisiaan ja sinetöi hänen pahat aavistuksensa suudelmalla.

Kaikki meni niin väärin, niin väärin. Wilhelmin olisi kuulunut ihastua Adoreen, eikä hänen parhaaseen ystäväänsä. Entä ne lahjat, ruusut, viestit...?

6lFzYnF.png

"No, eikös sinullakin ollut joku mielitetty, Adore?" Star keskeytti Adoren sekavan ajatuksenjuoksun. "Missä hän oikein on?"

Adore ei pystynyt kaikesta pettymyksestään huolimatta kertomaan, että oli itsekin ihastunut Wilhelmiin. Ja mikä pahinta, hän oli luullut kiintymyksen olleen molemminpuoleista.

"Tuota...hän..." Adore aloitti hataran kertomuksensa.

3QkSY7y.png

"...Hän ei päässytkään tulemaan."

Adore purskahti itkuun, ja juoksi ulos teltasta niin nopeasti kuin jaloistaan pääsi. Hän oli vihainen, turhautunut ja pohjattoman surullinen epäonnestaan. Star ja Wilhelm katsoivat hölmistyneinä hänen peräänsä.

QPyP4cX.png

Vaunuun päästyään Adore nojasi seinää vasten ja yritti tasata hengitystään välttyäkseen pyörtymästä. Hänen rintaansa sattui niin paljon, että hän luuli pian kuolevansa.

Jos kerta Wilhelm ei lähettänyt hänelle kaikkia niitä lahjoja, niin kuka sitten?