1343313642_img-4a47a0db6e60853dedfcfdf08

---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

 

 

CQVRs3m.png

Kuningas astui Vanhimman yksityiseen kammioon koputtamatta.

”Kuinka voin auttaa teitä, Teidän Ylhäisyytenne?” Vanhin totesi ja istuutui kirjoituspöytänsä ääreen.

Kuningas huokaisi raskaasti.

Tm04a8K.png

”Miksei hän voi tulla uudelleen raskaaksi? Olemme kohta yrittäneet kaksi vuotta…tuloksetta.”

”Puhutteko nyt kuningattaresta, Ylhäisyys?”

”Tietenkin! Kenestä muustakaan.” Kuningas tokaisi hämmästyneenä.

”Niin…aivan…” Vanhin vastasi silmiään pyöritellen. Hän oli kyllä tietoinen kuninkaan lukuisista rakastajattarista. ”Mutta teillähän on jo perijä itsellenne. Prinssi Edgar.”

”Mutta siitä huolimatta. Haluan vaimoni upeat geenit sukuuni. Ajattele, mikä mahti meillä olisi tulevaisuudessa.”

1bOAnD0.png

”Hmmm…” Vanhin mumisi itsekseen ja kirjoitteli samalla sulkakynällään pergamentin palalle. ”Jos kerta noin kovasti haluatte lisää kuninkaallisia perijöitä, on ehkä kokeiltava vanhaa pakanallista kansanperinnettä: Hedelmällisyysjuhlaa.”

Mnutsvv.png

”Tarkoitatko nyt niitä, joita vietettiin ennen muinoin uhripaadella?” Kuningas kysyi hieman epäluuloisena.

”Tarkoitan. Eikä siitä ole kovinkaan kauaa, jos saan korjata. Viimeksi silloin kun olin alta kymmenenvuotias.”

Kuningas ei tohtinut kysyä, miten vanha mies oikein olikaan. Vanhin kertoi kuninkaalle lyhyesti hedelmällisyysjuhlan kulusta, ja yhdessä he alkoivat suunnitella sen toteuttamista.

6j0zbX5.png

”Hyvä on, toivottavasti tämä tuottaa tulosta.” Kuningas tokaisi lopuksi, ja kiitti Vanhinta neuvoista.

 

 

 

OOOOO

 

 

 

7YNMISE.png

Hovinarriksi palkattu orja suoritti työnsä moitteettomasti, ja piti Loathelle seuraa aina kun tämä sitä kaipasi. Yleensä he vaeltelivat yhdessä pitkin linnaa, ja Loathe avautui kaikista mieltään painavista asioista. Narri pysyi usein vaiti, mutta osasi antaa myös hyviä ja viisaita neuvoja tarpeen tullen.

cfx16q7.png

Loathesta oli helpottavaa saada purkaa sydäntään jollekulle, joka ei arvostellut ja tuntenut häntä samalla tavalla kuin vanhat ystävät. Samalla helpotusta lisäsi puunaamio, jonka hän oli käskenyt narrinsa kasvoille.

XLZZH8p.png

”Onneksi minulla on sinut. Olen kovin kiitollinen kanssani viettämästäsi ajasta.” Loathe tokaisi eräänä iltana, kun he katselivat yhdessä auringonlaskua. ”Muuten varmasti kuolisin tylsyyteen.”

”On ilo olla avuksenne, Teidän Korkeutenne.” Narri tokaisi, ja kumarsi lyhyesti.

8sDWilL.png

”Joskus toisinaan tunnen itseni todella yksinäiseksi kaiken tämän keskellä. Nyt kun veljenikin on satamassa töissä, ei ole ketään kenelle puhua.”

”Mutta tehän olette kaikkien huomion keskipisteenä!” Narri oikaisi Loathen näkemystä, ja kuulosti hämmästyneeltä.

”Maineeni takia, ei siksi että olisivat oikeasti kiinnostuneita minusta.” Loathe huokaisi ja tuijotteli parvekkeen reunalta kaukaisuuteen. Kylä kaukana alhaalla näytti pienen pieneltä, ja ihmiset sen kaduilla muurahaisilta.

lwQyp6z.png

”Jos rakas lapseni olisi syntynyt, tässä kaikessa olisi edes jotain iloa. Mutta hänet otettiin minulta pois, ilmeisesti rangaistuksena siitä vääryydestä jonka vanha kuningatar sai osakseen.”

”Olen kuullut hänestä paljonkin, ja sinun omien sanojesi mukaan se ei edes ollut syytäsi.” Narri yritti lepytellä selvästi kiihtyneessä tilassa olevaa kuningatarta.

”Mutta silti. Tämä ei ole se elämä, jonka olisin itse valinnut itselleni. Minulla ei kuitenkaan ollut vaihtoehtoja.”

0OgbqKY.png

”Joskus haluaisin vain juosta pois, ja aloittaa uuden elämän. En edes itse tiedä kuka olen.” Loathe tuijotti edelleen kaukaisuuteen, eikä huomannut kuinka narri hiljalleen lähestyi häntä takaapäin. ”Ihmisistä on upeaa, koska olen erilainen. He eivät kuitenkaan tiedä, että tunnen itse itseni hylkiöksi korvieni vuoksi. Siksi kai vanhempani hylkäsivätkin minut.”

tPRdXhx.png

Narri pysyi vaiti, ja ojensi kätensä lohduttaakseen selvästi surullista Loathea. Ollessaan vain muutamien senttien päässä hän kuitenkin epäröi, ja laski kätensä alas. Ei ollut soveliasta koskea kuninkaallisiin ilman heidän pyyntöään. Hän saattaisi menettää vaikka päänsä siitä hyvästä.

VwpG9MZ.png

Loathe kääntyi hetken hiljaisuuden jälkeen narriin päin, joka oli ehtinyt jo muutaman askeleen päähän hänestä.

”Olen varma, että minut on tarkoitettu johonkin suurempaan. Olen kyllästynyt tähän häkkilinnun elämään, en saa edes poistua linnasta sen vuoksi etten vain karkaisi.”nainen puuskahti turhautuneena. ”Millainen maailma on meren tuolla puolen, narri?”

”Valtava ja julma, Teidän Korkeutenne.”

”Haluaisin nähdä sen silti, vielä jonain päivänä.”

 

 

 

OOOOO

 

 

 

weLm1hR.png

Kuningaspari vietti rauhallista iltapäivää valtaistuinsalissa, kun Loathe täytti 20 vuotta. Narri oli pyydetty esittämään syntymäpäiväviihdykettä, mutta Loathen kävi tätä enemmänkin sääliksi.

Kuningatarta onniteltiin ympäri maata, ja vieraat toivat mitä ihanimpia lahjoja heidän eteensä. Loathe kiitti kohteliaasti kaikkia, ja odotti vain sitä hetkeä kun joku hänen perheestään ilmaantuisi ovista sisälle saliin.

u9XikAP.png

Kuningas oli järjestänyt vaimoltaan salassa syntymäpäiväjuhlat, joidenka toinen tarkoitus oli suorittaa hedelmällisyysjuhlan virkaa. Juhlat oli koottu kasaan uhripaaden luokse, jossa jo koko kylän väki odotti Loathea.

5e2DzBP.png

Hetkeä myöhemmin valtaistuinsalin oveen koputettiin, ja sisään astuivat yllättäen kaksi Lothelle tuttua henkilöä. Narri lopetti esityksensä, ja astui sivummalle.

Y19L1YS.png

”Isä! Aron!” Loathe huudahti yllättyneenä, ja ryntäsi hyvien tapojen vastaisesti alas valtaistuimeltaan. Hän ei ollut nähnyt isäänsä liki kahdeksaan vuoteen, ja tämä oli vanhentunut huomattavasti. Ennen niin mustat hiukset roikkuivat nyt harmaina ja elottomina miehen kasvoilla, jonka uurteet olivat syventyneet yhä enemmän.

MNqkeaR.png

”Voi isä, minulla on ollut sinua valtava ikävä!” Loathe rutisti kuihtuneen Eetvartin syliinsä, ja pidätteli onnen kyyneleitä. ”Mitä te täällä oikein teette.”

”Tulimme hakemaan sinua omiin juhliisi, jotka armollinen kuningas on järjestänyt.”

Loathe irrotti otteen isästään, ja katsahti kuningasta kysyvästi. Tämän nyökätessä hymyssä suin hän innostui vielä enemmän.

”Sehän on…kerrassaan upeaa! Menen heti vaihtamaan päälle jotain juhliin sopivaa, odottakaa te täällä.”

ZLYJDiZ.png

Loathen lähdettyä kuningas kutsui narrin luokseen.

”Haluan että pidät huolta vaimostani, etkä päästä häntä silmistäsi. Pelkään, että joku tekee hänelle pahaa.”

”Ettekö itse aio osallistua, Teidän Ylhäisyytenne?”

”En. Jään odottamaan linnaan poikani paluuta rintamalta. Hänen pitäisi saapua illan suussa.” Kuningas tokaisi, ja jätti kertomatta ettei viihtynyt rahvaan kansan parissa muutenkaan. ”Tuo kuningatar sitten illaksi minun huoneeseeni.”

wVgEH5h.png

Narri kumarsi syvään, ja lupasi toteuttaa annetut tehtävät. Sitten hän poistui Loathen perheen kanssa linnan sisäpihalle odottamaan Loathea.

 

 

 

OOOOO

 

 

jAxr9xv.png

Aivan kuten kuningas oli suunnitellut, koko kylä kokoontui vanhan uhripaaden luokse juhlimaan. Paikalla oli myös pyhän temppelin papittaret, jotka olivat ainoita ketkä muistivat hedelmällisyysjuhlan viralliset rituaalit.

Uhripaatta oli käytetty ennen uhrialttarina jumalille, joilta oli toivottu hyvää satovuotta tai vesisadetta. Nykyisin uhripaasi oli vain pyhä paikka, mutta jotkut uskoivat sillä olevan suora yhteys Taivasten Valtakuntaan.

Z88ffzD.png

BCYg9g0.png

Kansa kumarsi kuningattaren kävellessä aukealle, ja he toivottivat jokainen vuorollaan hyvää syntymäpäivää. Loathe käveli hiljalleen kohti uhripaatta, jonka edessä seisoi neljä valkoisiin pukeutunutta naista.

Eetvartti ja Aron olivat matkalla kertoneet, että ennen varsinaista juhlaa Loathen oli tarkoitus osallistua puhdistautumisrituaaliin.

YJ4iRUk.png

Papittaret vievät Loathen paaden korkeimmalle tasanteelle, ja kansa heidän ympärillään lankesi polvilleen rukoilemaan. Loathe seisoi paikallaan, ja katsoi ihmeissään ympärilleen. Mitä oli oikein tekeillä?

mQRWvQ6.png

Nainen hänen edessään lausui jotain vieraalla kielellä, ja katsoi intensiivisesti sinisillä silmillään Loathea. Loathe oletti naisen olevan pääpapitar, ja kadehti sitä miten kaunis tämä oli.

Nainen ojenteli käsiään ja jatkoi vieraan kielen puhumista. Hän käveli hitaasti alas paadelta, ja upotti kätensä pieneen vesimaljaan.

yhbedmW.png

Papitar huljutti hetken käsiään kylmässä vedessä, ja otti sitten osan siitä käsiensä väliin. Hän kantoi veden Loathen luo, ja pyysi tätä polvistumaan eteensä.

TEQoxTI.png

Kylmä vesi virtasi pitkin Loathen otsaa, kun papitar avasi kätensä ja antoi veden valua pois. Hän piirsi sormellaan tähtikuvion Loathen otsalle, ja lausui sitten kaikkien ymmärtämällä kielellä rukouksensa:

”Anna Hedelmällisyyden Jumalan astuttaa siemenensä tämän nuoren naisen sislää. ja anna sen kasvaa suureksi ja vahvaksi versoksi jota hän lupaa hoivaa ja rakastaa.”

1pW3GYM.png

Kaikki toistivat sanat kahteen kertaan, ja nousivat sitten polviltaan seisomaan. Myös papitar pyysi Loathea nousemaan ylös, ja tämä katsoi edelleen hämmentyneenä kyläläisiä.

Kukaan ei ollut puhunut mitään hedelmällisyysriiteistä.

Samassa tilaisuus loppui kun seinään, ja kaikki ihmiset hajaantuivat omille teilleen. Pian aukiolle kannettiin pöytiä ja tuoleja, viiniä ja ruokaa, ja kaikista raavaimmat miehet kokosivat lyhtyjä naruille.

Loathe katseli kaikkea ihmeissään, ja päätti sitten etsiä perheensä käsiinsä. Siitä oli ikuisuus, kun hän oli jutellut näiden kanssa.

 

 

 

OOOOO

 

 

 

JfECxQq.png

Aukiolla raikui iloinen nauru ja puheensorina, vaikka ilta oli jo pimentynyt. Kuninkaan kustantamissa juhlissa ei ruoka ja juoma loppunut kesken, ja kyläläiset selvästi ottivat tästä ainutkertaisesta tilaisuudesta kaiken irti. Kaikilla oli todella hauskaa, ja viinipäissään ihmiset innostuivat jopa tanssimaan ja laulamaan musiikin tahdissa.

s2sIGrB.png

Loathelle päivän kruunasi se hetki, kun hän pääsi juttelemaan perheensä kanssa. Heillä oli monen vuoden juorut kurottavana kiinni, sillä kirjeissä pystyi kertomaan asioista vain murto-osan. Loathe huomasi, miten vanhoiksi hänen vanhempansa olivat muuttuneet vuosien varrella. Hän harmitteli, ettei pystynyt olemaan heidän elämässään enemmän. Aron istuutui seurueeseen tuntemattoman, vaalean naisen kanssa, ja tervehti sisartaan hymyillen.

mweFhEN.png

”Minulla on joku, jonka haluaisin esitellä sinulle, rakas sisareni.” Aron tokaisi ja tarttui vaaleaa naista kädestä. ”Tässä on vaimoni Gerthrude, menimme vastikään naimisiin.”

Gerthrude hymyili onnellisena Loathelle, joka tervehti tätä kohteliaasti. Pari katsoi toisiaan rakastuneina silmiin, ja unohtivat selvästi ympärillä istuvat ihmiset.

7uJkJ3s.png

”Onneksi olkoon, olen todella iloinen puolestanne.” Loathe sanoi aidon iloisesti, ja katsoi paria hyväksyen. Hänen tunteensa Aronia kohtaan olivat rauhoittuneet iän myötä, ja nykyisin hän piti veljestään vain toverillisessa mielessä.

Loathen keskittyminen omiin ajatuksiin kuitenkin katkesi, kun hän sivukorvalla kuuli pöydän päässä käytävän keskustelun.

dtugjTu.png

Vanha nainen istui tuolillaan, ja kertoi vastapäätä istuvalle naiselle tarinaa siitä, miten uhripaatta oli ennen käytetty. Hän kertoi olleensa pienen pieni tyttö, kun viimeiset rituaalit järjestettiin. Sitten saapuivat ristiretkeläiset, ja juurruttivat kristinuskon kansalaisten tapoihin.

bvqUFNX.png

”Niin, se oli sellaista siihen aikaan. Köyhimpien talojen nuoret neitsyttytöt tuotiin uhripaadelle kuolemaan, jotta kansa saisi vettä ja viljaa. Äitini kertoi, että kenenkään läsnä ollessa itse enkelit hakivat tyttöjen sielut, ja antoivat vastalahjaksi sen mitä kansa pyysi.”

Loathea etoi koko juttu. Miten joku saattoi heittää rakkaan tyttärensä menemään, kuin kapisen koiran? Edes yhteisen hyvän vuoksi. Ei kuulostanut kovinkaan jumalalliselta palvelulta vaihtaa sieluja ruokaan. Lähinnä se kuulosti sopimukselta paholaisen kanssa.

ycIANcy.png

”Tuletko tanssimaan?” Elli ilmestyi Loathen tuolin taakse ja pomppi innoissaan tasajalkaa. Hän oli viettänyt miltei koko illan nuotion äärellä, tanssien luutun tahdissa.

Loathe lupasi lähteä sitten, kun oli tyhjentänyt kotikalja-kolpakkonsa. Sisarensa hoputuksen saattelemana hän teki sen ennätysajassa, ja seurasi tätä sitten hieman juopuneena nuotiolle.

A1Ton69.png

nxfv8l3.png

Loathe nautti tanssimisesta todella paljon. Hänellä oli harvoin mahdollisuus päästä tekemään sitä linnassa, sillä kuningas ei liiemmin pitänyt tanssimisesta. Elli ja muut kyläläiset pitivät hauskaa yllin kyllin, ja uudet ihmiset liittyivät jatkuvasti mukaan.

OAj3B1x.png

Juhlahumusta, hämärästä ja liiallisesta kotisimasta humaltuneena Loathe tunsi olevansa vapaa kuin lintu, ja onnellisempi kuin koskaan. Hän nauroi sydämensä kyllyydestä, ja kaikki kotona painavat murheet tuntuivat kaikkoavan.

24Iuu0i.png

Yhtäkkiä hänen katseensa osui koko illan sivummalla seisseeseen narriin. Tämä tarkkaili muita vaitonaisena, ei syönyt eikä osallistunut ilonpitoon. Loathe sai päähänsä mennä pyytämään miestä tanssimaan heidän kanssaan, ja jätti sisarensa hetkeksi yksin tanssimaan.

Bdz9XFW.png

”Noh, älä nyt näytä noin vakavalta.” Loathe heitti huonon puujalkavitsin, jolle hekotteli yksinään. ”Tule juhlimaan meidän kanssamme.”

”Kiitos kutsusta, Teidän Korkeutenne. Kuningas on kuitenkin henkilökohtaisesti pyytänyt minua seisomaan täällä sivummalla, ja pitämään teitä silmällä. Joudun siis valitettavasti kieltäytymään.”

”Pyh, kumoan mieheni sanat, ja käsken teitä tanssimaan. Mitä siihen sanotte?”

keb7c9z.png

”Ei minulla taida olla muuta mahdollisuutta, Teidän Korkeutenne.” Narri tokaisi, ja kumarsi sitten syvään.

”No niin, hienoa. Saat luvan tanssittaa minua seuraavan kappaleen. Se on käsky.”

”Kuinka vain tahdotte, Teidän Korkeutenne.”

LRjD6pT.png

Loathe saattoi narrin juhlakansasta hieman syrjemmälle, ja tämä kumarsi syvään uudelleen.

”Saanko tämän tanssin, Ylhäisyys” mies kysyi ja sai Loathen naurahtamaan.

”Saatte. Ja älkää turhaan sanoko minua ylhäisyydeksi. Monestiko siitä on mainittava.”

”Ainakin vielä kerran, Teidän Ylhäisyytenne.”

uPyApcY.png

Narri tarttui varovasti Loathen käteen, ja asetti toisen tämän vyötärölle nöyrien anteeksipyyntöjen saattelemana. Loathe naurahti, ettei aikonut mestauttaa miesraukkaa tanssimisen vuoksi. Kansa heidän ympärillään vilkuili hieman epäluuloisesti, mutta Loathe ei välittänyt. Hän nautti kovasti narrin seurasta, ja vaikka he eivät jakaneet sen enempiä sanoja keskenään, heidän välillään vallitsi syvä yhteisymmärrys.

DqQ1jqJ.png

Narrin pyörittäessä kuningattaren viimeisen kerran kätensä ympäri, Loathe tulee vilkaisseeksi veljensä suuntaan.

iDj4R2Y.png

ayWmMpe.png

Aivan silmänräpäyksen ajan Aronin päällä hehkui outo valkoinen valo, joka katosi yhtä nopeasti kuin oli ilmestynytkin. Aron huomasi hänen tuijotuksensa, ja hymyili takaisin mitään tietämättömänä. Loathe päätti antaa asian olla, ehkä hän oli vain kuvitellut näkevänsä jotain?

rUQetsk.png

Musiikin lakatessa narrin ote irtosi salamannopeasti, ja hän otti etäisyyttä kuningattareen. Loathe niiasi kiitokseksi, ja sai vastaukseksi nöyrän kumarruksen. Loathen päässä alkoi taas pyöriä oudosti, ja hän sanoi tarvitsevansa lepoa.

”Voitteko hyvin, kuningatar Loathe?”

”Kyllä…ajattelin vain mennä haukkaamaan hieman happea tuonne syrjemmälle. Tanssiminen saa hetkeksi riittää”

SFlsJ06.png

Narri nyökkäsi ymmärtävänsä, ja seurasi Loathea uskollisesti pois juhlapaikalta. Kesäisen metsän täysi hiljaisuus tuntui ihanalta korvissa kovan musiikin jälkeen. Loathe ihaili violetin-tummaa taivasta, joka kaarsi kuusien latvojen yläpuolella. Pian kaikki ihmisten äänet olivat kaikonneet heidän taakseen, ja edessä virtasi joenvarsi.

Va7sY49.png

Loathe istahti alas, ja huokaisi syvään. Hän huomasi olevansa hieman juovuksissa, ja yritti koota ajatuksiaan.

Onko jokin hätänä?” Narri kysyi huolestuneena, jättäen heidän välilleen turvallisen etäisyyden. Loathe tuijotti tummaa vettä hetken hiljaa.

”En ymmärrä, miten voin heittää elämäni tällä tavalla hukkaan. Olen jo 20 vuotta, ja tunnen itseni ainakin puolet vanhemmaksi.”

CpoM7eT.png

”Olette vielä nuori ja kaunis, kuningatar. Teillä on elämää edessä enemmän kuin monella muulla täällä.”

”Pyh…” Loathe vastaa lyhyesti, ja nousee huterasti ylös paikaltaan. Hän katsoo vettä lumoutuneena, ja saa sitten päähänsä typerän idean. ”Mutta en saa viettää aikaani niin kuin haluaisin.”

M7XYS1A.png

Äkkiä hän heittäytyi selkä edellä jokeen, ennen kuin narri ehti napata hänestä kiinni. Kuului pärskähdys ja molskahdus, kun nainen rikkoi tyynen vedenpinnan. Kuumottavalla iholla virtasi kylmä vesi, ja se sai Loathen hieman virkeämmäksi.

dGmaljY.png

”Hahahaa.” Loathe nauroi ja pärski vettä käsillään. Siitä oli aivan liian kauan aikaa, kun hän viimeksi sai hullutella samalla tavalla. Linnan tylsä ja rajoitettu elämä oli imenyt hänen kaiken elämänilonsa, ja nyt hän tunsi pienen hetken saavansa edes osan siitä takaisin.

9McbMS4.png

”Kuningatar, tulkaa nopeasti pois sieltä. Voitte vaikka vilustua!” Narri kyykistyi Loathen suuntaan ja tarjosi tälle kätensä avuksi.

”Höpsistä! Tule sinäkin mukaan, äläkä jäykistele!” Loathe naurahti ja tarttui narrin käteen.

OaJupt9.png

Sen sijaan, että hän olisi itse kivunnut ylös, hän vetikin narrin alas joentörmältä. Ennen kuin mies ehti estää, tämä molskahti jo veteen aiheuttaen isot hetkelliset aallot.

mgoG85h.png

”Oletteko nyt tyytyväinen?” Narri kysyi selvästi närkästyneenä yllätyksestä, eikä Loathe osannut lopettaa nauramistaan. ”Voimmeko nyt vihdoin palata juhliin?”

wnGVnyW.png

”Haha, itse asiassa en vielä ole täysin tyytyväinen.” Loathe yritti hillitä hihitystään, ja katsoo narria merkitsevästi. ”En, ennen kuin olet täyttänyt yhden käskyni.”

”Mitä vain haluatte, kuningatar.” Narri myönsi luvan, ja ajatteli pääsevänsä pian viileästä vedestä.

krltgl4.png

Loathe hymyili veikeästi, ja tarttui sitten narrin puiseen naamioon.

”Haluan kerrankin nähdä, mitä naamiosi alla on.”

Narri kuitenkin vastusteli, ja astui askeleen taaksepäin. ”Ei, olette itse ehdottomasti kieltänyt minua ottamaan sitä pois. En halua kauhistuttaa teitä.”

”Mutta nyt kumoan sen käskyn, sillä uteliaisuuteni on ottanut vallan. Haluan nähdä, kenelle vuodatan synkimmätkin salaisuuteni.”

Narri laski naamiotaan suojaavat kädet, ja antoi Loathelle luvan ottaa sen pois.

BKK74B9.png

Loathe tarttui puiseen naamariin kaksin käsin, ja heitti sen nurmikolle. Sitten hän kääntyi katsomaan narria uudemman kerran, ja veti syvää henkeä yllättyneenä.

”Olenko tosiaan noin kamala?” Narri kysyi huolestuneena. ”Odottakaa, niin haen naamion nopeasti takaisin.”

2DFL3XH.png

”Ei…älä hae.” Loathe käski, ja katsoi kuutamon valossa narrin sileitä ja virheettömiä kasvoja. ”En minä sitä…kuulin vain jotain todella väärää kuninkaalta.”

Narri olikin nuori mies, noin samanikäinen kuin Loathe itse. Vaikka olikin jo melko pimeää, Loathe erotti hyvin hänen kasvonpiirteensä. Eikä niissä ollut jälkeäkään viiltelystä ja pahoinpitelystä, toisin kuin kuningas oli alkujaan kertonut.

xpTg72U.png

Loathe kohotti kätensä koskeakseen narrin poskea, mutta tämä veti sen nopeasti alas kääntäen päänsä pois.

”Älkää, Teidän Ylhäisyytenne.” mies pyysi, ja kosketuksellaan Loathessa aikaan kylmiä väreitä.

Nainen tunsi, kuinka ihokarvat nousivat pystyyn jännityksestä. Hän ei koskaan aikaisemmin ollut tuntenut yhtä voimakasta vetoa kehenkään, ei edes Aroniin. Sydän takoi hullun lailla, ja perhoset väänsivät vatsaan. Loathe lähestyi narria entisestään, ja painautui tätä vasten toisen kätensä avulla.

”Teidän Korkeutenne….”

eSbv3e8.png

Mutta narrin lause jäi kesken. Loathe painoi uteliaat huulensa tämän omia vasten, ja tunsi kuinka veri kohisi päässä. Korvat menivät kuuroksi kaikesta ympärillä tapahtuvasta, ja sisällä velloi tunnemyrsky. Mies ei pistänyt vastaan, vaan painoi Loathen lähelle itseään.

”Vie minut pois täältä.” Loathe sai sanottua kiihkeiden suudelmien lomasta, ja narri nosti hänet käsivarsilleen.

1AgvHHM.png

He olivat litimärkiä, ja kylmä tuuli puhalsi vasten palelevaa ihoa. Kumpikaan ei kuitenkaan tuntenut sen purevuutta, sillä he olivat keskittyneet vain tosiinsa. Narri kantoi Loathen syvemmälle metsään, ja laski tämän varovasti sammalmättäälle.

tbPjQm5.png

Sanoja ei tarvittu, sillä yksi katse toiseen kertoi jo kaiken. He katsoivat intensiivisesti kerran toisiaan, ja tunsivat sanomatonta yhteenkuuluvuutta. Näin tapahtui, näin sen pitikin olla. Haparoivat kädet siirtyivät riisumaan pois kylmännihkeitä vaatteita.

0lzgKgR.png

Loathe tärisi kylmästä, mutta narrin lämmin keho piti hänet lämpimänä. Suudelmat pyörryttivät, ja turruttivat ajatukset, ja tuntui kuin maailmassa olisivat vain he kaksi.

 rxiDfl9.png

Loathe tunsi miehen lämpimän hengityksen kaulallaan, kun tämä sulki hänet syleilyynsä. Kahdesta epävarmasta ihmisestä oli tullut yksi.

 

 

 

OOOOO

 

 

 

sJAdZNN.png

Edgar saapui linnaan, kun aurinko oli jo painunut vuorien taakse. Hän tervehti isäänsä lämpimällä halauksella, ja he vaihtoivat nopeasti kuulumisia. Arthur oli järjestänyt poikansa kunniaksi vapaaillan, jotta he voisivat viettää hieman miestenkeskeistä aikaa.

JFki78T.png

”Missäs kuningatar, rakas äitipuoleni, on?” Edgar kysyi, vaikkei häntä oikeasti voinut vähempää kiinnostaa.

”Hän on viettämässä syntymäpäiviään kyläläisten kanssa, ja palaa tänne muutaman tunnin kuluessa.”

259ulrB.png

He istuutuivat pöydän ääreen nauttimaan antimista, ja Edgar kertoi mitä kaikkea oli kokenut ja nähnyt armeijan kanssa. Kuningas Arthur oli ylpeä pojastaan, josta oli jo kasvanut vastuullinen mies.

”Kunhan et vain tapata itseäsi siellä, kuka sitten perisi tämän kaiken jälkeeni?”

gV2HabR.png

Kuningas oli järjestänyt heidän viihdykkeekseen läheisestä bordellista kaksi ilolintua, jotka yrittivät parhaansa mukaan ”viihdyttää”. Edgar katseli naisten suutelua maireasti hymyillen, ja huomasi huomionsa keskustelusta herpaantuvan.

U4Xb1o4.png

Kuningas kutsui toisen naisista istumaan syliinsä, ja taputteli tätä takapuolelle. Nainen kikatti ja kiehnäsi paikallaan, ja pian miesten välinen keskustelu katkesi tyystin. Edgar päätti lisätä viiniä heidän laseihinsa, ja tarjosi toisen isälleen.

YN9RnAV.png

”Kohotetaan maljaa.” hän ehdotti, ja nosti lasinsa korkealle ilmaan.

”Meille, Stanrickin suvulle.” Kuningas yhtyi maljaan ja kilisti poikansa kanssa. ”Olkoon elämämme pitkä ja toiminnantäyteinen.”

”Kauan eläköön kuningas Arthur!” Edgar totesi lopuksi, ja kaatoi viinin kokonaan kurkustaan alas.

Sitten hän kuuli rajua yskimistä viereltään.

KRYuIXx.png

Kuningas köhi ja korisi aivan kuin ei saisi henkeä, ja naiset perääntyivät kauemmaksi kauhuissaan. Edgar ei osannut tehdä mitään muuta, kuin tuijottaa henkihieverissä olevaa isäänsä.

Hetkeä myöhemmin kuningas putosi alas tuoliltaan, ja jäi makaamaan lattialle elottomana.

 

 

 

OOOOO

 

 

 

KQgPtwM.png

Aamuyöllä Loathen ja narrin saapuessa takaisin linnalle, he kohtasivat kaaoksen. Palvelijat juoksivat edestakaisin kuin päättömät kanat, ja joka puolelta kuului huutoja. Loathe pysäytti hevosensa linnan portin luokse, ja hyppäsi alas satulastaan.

uxfJoPT.png

”Mitä ihmettä täällä oikein tapahtuu?” Hän osoitti kysymyksensä narrille, joka oli yhtä ihmeissään kuin hän. Samassa paikalle harppoi kiihtyneessä tilassa oleva Edgar, joka kumarsi miltei olemattomasti äitipuolelleen.

BlRrTgF.png

”Pelkäänpä pahoin, että rakas isäni on liittynyt esi-isiensä joukkoon. Olimme viettämässä rauhallista iltaa kahden kesken, kun hän yhtäkkiä lyyhisti ja kuoli.” Edgar kertoi ääni väristen, ja yritti näyttää mahdollisimman surkealta.

1gdkTAb.png

”Sehän on…kamalaa!” Loathe huudahti aidosti järkyttyneenä, mutta myös helpottuneena. Tämä oli kuin todeksi käynyt uni.

”Yritimme lähettää viestintuojaa juhliin, mutta kaikki olivat jo lähteneet koteihinsa. He eivät löytäneet teitä mistään.” Edgar kertoi, ja hänen äänessään oli syyttävä sävy.”Missä ihmeessä olet ollut?”

ECr6J4U.png

”Öhm…kävin saattamassa vanhempani heidän kotiinsa, ja viivyin siellä tovin. Olisin tullut aikaisemminkin, mutta kun siitä on aikaa kun viimeksi olemme –-”

”Jaahas, minua ei kiinnosta sinun selityksesi. Mene vaihtamaan vaatteesi, sinun täytyy ilmoittaa isäni kuolemasta kansalle heti aamunkoitteessa.”

Loathe ei pitänyt Edgarin komentelevasta sävystä, mutta koki helpotusta päästessään kiperästä kysymyksestä niin helposti. Hän sanoin narrille menevänsä yksin, ja poistui sitten huoneeseensa.

 

 

 

OOOOO

 

 

 

TVGIliW.png

Loathe tunsi olonsa raskaaksi katsellessaan itseään peilistä. Hän oli viimeksi pukeutunut tuohon mekkoon, kun hänen esikoislapsensa oli kuollut. Ajatus vanhasta tuskasta sai silmäkulman kastumaan, ja Loathe antoi kyyneleiden valua vuolaasti pitkin poskiaan.

Näyttäisipä edes vähän siltä, että hän suri edesmennyttä miestään.

r6wPBjs.png

Aamuauringon noustessa hän kiipesi Edgarin kanssa linnan ulkomuurin päälle, ja katseli sieltä paikalle saapunutta kansaa. Edgar kertoi ensin huonot uutiset, ja antoi sitten puheenvuoron Loathelle.

WIm59NK.png

”Vietämme valtakunnassa virallista surukuukautta seuraavat 30 kuunkiertoa. Rakas mieheni, kuningas Arthur III haudataan ensi viikolla hänen esi-isiensä kuninkaanhautaan. Tilaisuus on tarkoitettu vain kuninkaalliselle perheelle, ja te kansalaiset voitte jättää viimeiset terveisenne hänelle heti sen jälkeen.”

Loathe käveli Edgar rinnallaan pois muurilta, ja huokaisi syvää henkeä silmät suljettuina.

Hän oli vapaa.